Suomessa pelastussuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, jonka tarkoituksena on parantaa rakennuksen tai muun kohteen turvallisuutta, ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja antaa toimintaohjeita vaara- ja onnettomuustilanteisiin. Se on osa kohteen omatoimista varautumista.
Mitä pelastussuunnitelma on?
Pelastussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten kiinteistössä tai alueella varaudutaan onnettomuuksiin ja miten niissä toimitaan. Se on ensisijaisesti tarkoitettu kiinteistön käyttäjille – asukkaille, työntekijöille tai muille paikalla oleville – ei niinkään viranomaisille, vaikka pelastusviranomainen suunnitelmaa valvookin.
Mitä pelastussuunnitelmaan vaaditaan?
Pelastuslain (379/2011) mukaan pelastussuunnitelmassa on oltava selostus ainakin seuraavista asioista:
- Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät: Mitkä ovat keskeiset vaarat ja riskit kohteessa (esim. tulipalon vaara, vaaralliset aineet, suuri henkilömäärä) ja miten niihin on varauduttu.
- Rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt: Kuvaus kohteen turvallisuusratkaisuista, kuten palo-osastoinnista, poistumisreiteistä, alkusammutusvälineistä, paloilmoitinjärjestelmistä ja muista turvatekniikan järjestelmistä. Tähän liittyy usein pohjapiirroksia, joihin on merkitty esimerkiksi poistumisreitit, kokoontumispaikat ja pelastusvälineiden sijainnit.
- Ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi: Selkeät, ymmärrettävät toimintaohjeet erilaisiin tilanteisiin, kuten tulipaloon, evakuointiin, sähkökatkoon, vesivahinkoon tai vaarallisten aineiden onnettomuuteen. Ohjeiden tulee olla suunnattu kohteen käyttäjille.
- Mahdolliset muut kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet: Kaikki muut toimet, joilla kohteen turvallisuutta ja varautumista parannetaan.
Kuka tarvitsee pelastussuunnitelman?
Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelma on laadittava muun muassa seuraaviin kohteisiin:
- Asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.
- Työpaikat, joissa on yleensä samanaikaisesti vähintään 50 ihmistä.
- Tietyt yleisötilaisuudet ja kokoontumispaikat (esim. koulut, päiväkodit, kirkot, kirjastot, teatterit, urheilu- ja näyttelyhallit, messualueet, suuret myymälät ja ravintolat, kauppakeskukset).
- Yli 1500 m² teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukset.
- Kohteet, joissa käsitellään tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja tietyissä määrin.
- Yli 100 metriä pitkät yleisessä käytössä olevat tunnelit.
- Tietyt hoitolaitokset sekä palvelu- ja tukiasumisen yksiköt.
Pelastussuunnitelman laatimisesta ja ajantasaisuudesta vastaa yleensä rakennuksen omistaja tai haltija, kuten esimerkiksi taloyhtiön hallitus asuinrakennuksissa tai toiminnanharjoittaja liike- tai teollisuuskiinteistöissä. Suunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja siitä on tiedotettava riittävästi kaikille kohteen käyttäjille. Pelastuslaitokset antavat tarvittaessa neuvontaa pelastussuunnitelman laadinnassa.