Suomessa väestönsuojan tarkastus on tärkeä osa kiinteistön omatoimista varautumista ja sillä varmistetaan, että väestönsuoja on aina tarvittaessa käyttöönotettavissa lain vaatimassa 72 tunnin ajassa viranomaisten antamasta käskystä. Tarkastuksen avulla ylläpidetään suojan toimintakuntoa ja turvallisuutta.
Mitä väestönsuojan tarkastus sisältää?
Väestönsuojan tarkastus on monipuolinen toimenpide, jossa käydään läpi suojan eri osa-alueet. Tarkastuksia on kahta päätyyppiä: vuosittainen tarkastus ja laajempi, lakisääteinen tiiveyskoe 10 vuoden välein.
Vuosittainen tarkastus (suositeltava):
Vuosittaisessa tarkastuksessa keskitytään suojan yleiskuntoon, laitteiden silmämääräiseen tarkastukseen ja koekäyttöön sekä varusteiden ja materiaalien ajantasaisuuteen. Tähän kuuluu tyypillisesti:
- Merkinnät: Tarkistetaan, että suojan opasteet ja merkinnät ovat selkeät ja paikoillaan.
- Rakenteet: Silmämääräinen tarkastus suojan seinien, katon ja lattian kunnosta.
- Ovet, luukut ja venttiilit: Tarkistetaan ovien, hätäpoistumisluukkujen ja venttiilien (esim. ylipaineventtiilit, sulkuventtiilit) kunto, tiivisteet ja toimivuus.
- Ilmanvaihtojärjestelmä (IV-koneet): Koekäytetään ilmanvaihtokonetta, tarkistetaan suodattimien (erityissuodattimien) kunto ja sinetit, sekä varmistetaan sulkulaipat normaali-ilmanvaihdon sulkemiseksi.
- Ylipainemittari: Tarkistetaan mittarin kunto ja toimivuus.
- Vesipiste ja viemäröinti: Tarkistetaan, että vesipiste toimii (jos suojassa on sellainen) ja että viemärin padotusventtiili on toimintakuntoinen ja suljettavissa.
- Sähkökeskus ja valaistus: Tarkistetaan sähkökeskuksen kunto ja suojan valaistuksen (sisältäen varavalaistuksen) toimivuus.
- Viestintävälineet: Tarkistetaan mahdollisten viestintälaitteiden (esim. puhelinpisteen tai matkaviestinjärjestelmän) kunto.
- Varusteet ja materiaalit: Käydään läpi suojelumateriaalit ja varusteet (esim. työkalut, ensiaputarvikkeet, kuivakäymälät, vesiastiat, suojanaamarit) ja tarkistetaan niiden kunto ja riittävä määrä. Huomioidaan materiaalien, kuten suojanaamarin patruunoiden, käyttöikä.
- Sulkuhuone tai sulkuteltta: Tarkistetaan sulkutilan tai -teltan kunto ja varusteet.
Tiiveyskoe (Lakisääteinen, vähintään 10 vuoden välein):
Tiiveyskoe on kattavampi testi, jolla varmistetaan suojan ilmatiiviys.
- Valmistelu: Kaikki suojan läpiviennit, ovet, luukut ja venttiilit suljetaan tiiviisti.
- Paineistus: Suojan sisäpuolelle luodaan pieni ylipaine ilmanvaihtopuhaltimella (tyypillisesti vähintään 50 Pascalia).
- Tiiveyden mittaus: Mitataan, kuinka nopeasti ylipaine laskee. Laskunopeutta verrataan säädösten mukaisiin raja-arvoihin. Jos paine laskee liian nopeasti, suoja vuotaa.
- Vuotokohtien paikannus ja korjaus: Jos suoja ei läpäise tiiveyskoetta, etsitään vuotokohdat ja tehdään tarvittavat korjaukset tiiveyden varmistamiseksi.
Vaatimukset ja vastuu:
- Vastuu: Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnossapidosta, mukaan lukien tarkastukset ja tiiveyskokeet, vastaa rakennuksen omistaja tai haltija (esim. taloyhtiön hallitus tai yritys).
- Lakisääteisyys: Pelastuslaki ja sisäasiainministeriön asetukset määrittelevät vaatimukset väestönsuojien kunnossapidolle ja tarkastusväleille. Tiiveyskoe on pakollinen vähintään 10 vuoden välein.
- Dokumentointi: Tarkastuksista ja tiiveyskokeista tulee laatia kirjallinen pöytäkirja, joka on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.
- Osaaminen: Tarkastuksen voi suorittaa riittävän koulutuksen saanut henkilö, usein ammattitaitoinen väestönsuojien tarkastuksia ja huoltoja tekevä yritys.